Edunvalvonta

Suomen Verotarkastajat SVT ry valvoo jäsentensä taloudellisia ja oikeudellisia etuja. Verohallinnossa edunvalvontaa hoidetaan sekä omin voimin että myös yhdessä Verohallinnon Akavalaisten kanssa. SVT ry kuuluu Akavan Erityisalat ry:n kautta Verohallinnossa jukolaisen neuvottelujärjestelmän piiriin. Akavan Erityisalat ry:n valtiosektorin neuvottelukunnan kautta vaikutamme koko valtion hallinnon kattaviin virkaehtosopimuksiin. Akavan Erityisalojen sivuilla on kerrottu enemmän yhteiskunnallisesta, työmarkkina- ja yksilöedunvalvonnasta.

Valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa ovat tärkeimmät palvelusuhteemme ehdot Virkaehtosopimus 2023 – 2025. Matkustamiseen liittyvät ehdot on sovittu valtion matkustussopimuksessa Matkakustannusten korvaukset.

Valtiovarainministeriön sivuilla Valtio työnantajana on myös paljon muuta hyödyllistä tietoa valtiolla työskentelyyn liittyen. 

Kaikissa yksiköissä on jukolainen pääluottamusmies ja Verotuksen toimintayksiköissä luottamusmiehenä toimii yhdistyksemme jäsen. Oman luottamusmiehesi löydät linkistä Luottamusmiestoiminta. Luottamusmiesten toimikausi on kolmivuotinen. Nykyiset luottamusmiehet on valittu kaudelle 2022 – 2024.

Verohallinnon kaikilla työpaikoilla on työntekijöiden keskuudestaan valitsema työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa koko henkilöstöä ja jonka toimikausi on neljä vuotta. Työsuojeluvaltuutettu toimii työpaikoilla edesauttaen Verohallinnon työsuojelun päämäärää, joka on turvallisen ja terveellisen työympäristön luominen, työturvallisuuden kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja psyykkisen työkyvyn ylläpito ja työyhteisön sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen.

Työsuojelutoiminnasta on kerrottu enemmän linkin Työsuojelu takana. Samoin Verohallinnon SVT:läiset YT-elinten jäsenet löytyvät linkistä YT-toiminta.

Jäsenemme ovat myös Erityiskoulutettujen Työttömyyskassan (ERKO) jäseniä. Kassan jäsenyys oikeuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömyystapauksissa. Ohjeet, miten menetellä työttömyyden kohdatessa, löydät tästä. Lisätietoja saat myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassan sivuilta.

Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.1.2016. Vuorotteluvapaa on 100 – 180 kalenteripäivän vapaajakso, jonka aikana työntekijän palvelussuhde on ”lepotilassa”. Tältä ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta. Vuorotteluvapaa tulee pitää yhtenä jaksona. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää 20 vuoden työhistoriaa. Työnantajan tulee palkata vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Lisätietoja vuorotteluvapaasta löydät Erityiskoulutettujen Työttömyyskassan (ERKO) sivuilta.

Eläkeuudistuksen myötä osa-aikaeläke poistui vuoden 2017 alussa. Jo alkaneisiin osa-aikaeläkkeisiin eläkeuudistus ei vaikuttanut, vaan osa-aikaeläke jatkuu normaalisti vanhuuseläkkeelle jäämiseen asti.

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 61 vuotta, eikä saa mitään muuta työeläkettä. Perhe-eläke eli leskeneläke ei kuitenkaan estä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäämistä.

Vuonna 1964 syntyneillä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja on 62 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden ikäraja vahvistetaan myöhemmin.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen määrä on joko 50 % tai 25 % eläkekertymästä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke voi olla maksussa niin kauan, kunnes hakee vanhuuseläkettä tai myönnetään työkyvyttömyyseläke.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen saaminen ei riipu siitä, työskenteleekö vai ei. Eläkkeen aikana voi siis työskennellä aivan kuten ennenkin tai vähentää työskentelyä tai lopettaa työnteon kokonaan. Mahdollisista työajan muutoksista tulee sopia työnantajan kanssa.